Nykyhetken asioita 10/2025

Uusia ihmisiä tullut sukuun!

Sukutarinoiden kirjoittaminen on jäänyt minulta vähemmälle viime aikoina, monestakin syystä. Ajatukset ovat olleet tässä päivässä ja nykyhetkessä! Olen nyt kahden lapsen mummi. Emelia syntyi 10/2023 ja Edwin 9/2025. On aihetta todellakin iloon ja kiitollisuuteen! (Kuva alla: Pixabay)

Mitäs sukutarinoille kuuluu?

Tämän blogin kirjoittamisen suhteen ajatukseni ovat nyt ”hautumassa”. Mietin tuleeko minulla kirjoitettua sukutarinoille jatkoa näillä ”julkisilla sivuilla”, vai kirjoitanko enemmän yksityisesti tarinoita luettavaksi suvun vaiheista kiinnostuneille. Vaaka kallistuu jälkimmäisen puolelle. Oman suvun tarinat kiinnostavat luontaisesti eniten omaa sukua, ja yleensä vasta jossain vaiheessa elämää. Aiheena ”vanhat sukutarinat” ei ole varsinaisesti ”kuuma” 😀 😀

Haluan myös oppia kirjoittamaan lyhyesti tarinoita, asiaa ei tarvitse aina olla paljon ja sen voi kuvata muutamalla lauseella. Ja sitten seuraavaan ja piste. Tyylini on ollut aiemmin enemmän se, että kun aloitan jostain niin asia on vaatinut mielessäni ottamaan mukaan jonkinlaisen ”kokonaisuuden”. Silloin tekstiä syntyy enemmän mutta aikaakin kuluu enemmän. Kirjoittajana olen hidas, muokkailen lauseita aika paljon ennen kuin päästän ne eteenpäin ”paperille” eli näytölle. Lyhyenkin tekstin tuottaminen vie minulta aikaa yllättävän paljon.

Aloittaessani blogiani olin kiinnostunut (jopa) siitä millaisia blogin rakenteita, malleja yms voi ottaa käyttöön ja päädyin tällaiseen maksulliseen wordpress-ratkaisuun. Olen kuitenkin tässä kahdessa vuodessa todennut, että nautin ennen kaikkea kirjoittamisesta ja word-tekstinkäsittelyohjelma riittää minulle siltä osin. En jaksa motivoitua muokkailemaan nettisivujen ulkonäköä tms., joten en jatkossa tule uusimaan wordpress-tilausta. Olen oppinut kylläkin tämän bloginpidon johdosta hieman valokuvien käsittelyä – sen verran että olen muokannut digikuvien kokoa ja siirtänyt niitä tänne sivulle. Se on ollut mukava huomata, että jopa minäkin voin oppia teknisiä asioita. Jos joku asia oikeasti kiinnostaa tai se on välttämätöntä oppia, niin silloin sen näköjään oppii.

No mutta tällaisia tällä erää. Kaiken kaikkiaan se on ilahduttanut minua että blogini on löytänyt muutama sukulainen, joita en ole tuntenut ennemmin, ja olen saanut rohkaisevia kommentteja! Kiitos niistä. Olen myös matkan varrella ollut yhteydessä joihinkin sukuni ihmisiin, joita olen haastatellut ja jotka ovat kertoneet minulle mielenkiintoisia tarinoita. Ilman tarinoiden kertojia ei syntyisi kirjoituksiakaan. Lähetän mielelläni tarinoista kiinnostuneille jatkossakin juttujani ja selvityksiäni, joten minulle voi antaa yhteystietoja sitä varten. Vink!

Tiina