Rautiaisen Erkki (1834 – 1907) eräs vähäväkinen eli köyhä mies Nurmeksesta
Vähemmän tutkittu sukuhaara isänäitini sukupuussa näyttää Genin mukaan olevan Rautiaiset. Niinpä selvitin asiaa hieman ”taaksepäin” eli eteenpäin. Katri Okkonen os. Rautiainen, josta perheineen olen kirjoittanut enemmän jo aiemmin, syntyi Nurmeksessa Lipinlahdella. Hänen vanhempansa olivat Erik (Erkki) Rautiainen (1834 – 1907) ja Anna Maria os. Timonen (1831 – 1883).
Rautiaisen Erkin elämästä on jäänyt jokunen merkintä Nurmeksen kirkonkirjoihin. Hänen on tiedetty syntyneen vuonna 1834 Kuhmossa, tarkempi päivämäärä ei ole tiedossa Jossain vaiheessa lapsuutta tai nuoruuttaan hän on muuttanut Nurmekseen, josta on löytänyt aviopuolisonsa Anna Maria Timosen. Erkki ja Anna perustivat perheen, johon syntyi ainakin kaksi aikuisuuteen varttunutta lasta, Katri (s. 1863) ja Heikki (s. 1866)
Erkki eli Nurmeksessa loisena eli kylänloppulaisena vuoteen 1907 asti, kunnes kuoli keuhkotautiin 73-vuotiaana. Häntä on luonnehdittu myös sanalla ”vaivanen”. Hän eli siis toisten nurkissa, ehkäpä jossain mökissä tai saunakamarissa, ja teki sen verran töitä kun pystyi, jotta saisi leipää ja yösijan. Hänellä ei siis ollut pysyvää asuntoa, vaan loiset kiersivät talosta toiseen. Kunta pyrki tarjoamaan jonkunlaisen köyhäinhoidon näille kaikista vähäosaisimmille, mikäli suku ei voinut tarjota heille turvaa.
Suvun turvaan ei Erkki voinut laskea, sillä Erkin vaimo Anna kuoli vuonna 1883 ja aikuisuuteen asti oli varttunut vain kaksi heidän lastaan. Tytär Katri Okkonen, os. Rautiainen, eli hyvin vaatimatonta elämää pienviljelijämiehensä Paavon ja heidän 12 lapsensa kanssa, joten leipä oli tiukassa heilläkin. Heikki-poika muutti aikuistuttuaan Kuopioon vuonna 1893, kirkonkirjat kertovat, todennäköisesti työn perässä. Kuopiosta matka jatkui etelämmäs Suomeen. Heikki perusti perheen ja sai lapsia, mutta Suomen sotasurmat – palvelusta selviää miehen kohtalo: Heikki Eeronpoika Rautiainen oli taistellut punaisten puolella ja kuoli sisällissodassa vuonna 1918 vankileirillä.
Maallisen mammonan tielle ei tässä Rautiaisen perheessä todellakaan päästy lähtemään. Elämä on ollut alusta asti hyvin köyhää ja omasta olemassaolostaan on joutunut jopa kamppailemaan. Joka kymmenes suomalaisista kuoli nälkään vuosien 1866 – 1868 välillä, ja nuo vuodet tunnetaan historiassa suurina nälkävuosina. Katri ja Heikki ovat syntyneet juuri noiden vuosien tuntumassa. Tuntuu luontevalta ajatella, että kun elämä on ollut alusta saakka hyvin köyhää, niin punaisten ideologia on puhutellut näitä vähäosaisia voimakkaasti. Punaisten puolella olleita on niin isäni kuin äitini suvussa, kuten myös valkoisia. Tasan eivät käy onnen lahjat ja tämän elämän antimet.