”Ilomielin valmiina palvelemaan, kun kutsuvi syntymämaani.”
Lottajärjestö oli naisten vapaaehtoinen, aseeton maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921-1944. Jäseniä järjestössä oli enimmillään noin 240 000, joista 8-17 -vuotiaita pikkulottia lähes 50 000. (lottasvard.fi). Isomummoni Tyyne Okkonen (1903 – 1972) toimi sodan aikana lottana muonitustehtävissä Lieksassa, ja hänen tyttärensä Margit (1927 – 2016) pikkulottana. Kuvassa he esiintyvät lottapuvuissaan, mutta valitettavasti pukuja tai lottamerkkejä ei ole jäänyt jälkipolville. Lottajärjestö lakkautettiin syksyllä 1944, mikä oli yksi ehto Moskovan välirauhansopimukselle, ja lottamerkit ja muut konkreettiset muistot ajoilta käskettiin hävittämään.
Lottajärjestön nuorisotyössä mukana olevat tytöt saivat nimen pikkulotat ja myöhemmin lottatytöt. Pikkulottatoiminta oli suosituinta maaseudulla, etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Lottajärjestön pikkulottajäseneksi saivat liittyä 8 – 17-vuotiaat tytöt, joilla oli huoltajan lupa. Pikkulotilla oli samanlainen harmaa puku kuin aikuisillakin järjestön jäsenillä. Pikkulottien merkkinä oli Suomen vaakunastakin tuttu heraldinen ruusu. Lakkina käytettiin joko tavallista lottalakkia tai sinistä baskeria, jossa oli piirin tunnus.
Pikkulotat osallistuivat työiltoihin, joissa harjoiteltiin erilaisia lottatyöskentelyn alkeita. Toimintaan kuului muun muassa ruuan valmistamista, pöydän kattamista, hygienian hallintaa, ompelu- ja korjaustöiden opettelua. Pikkulotat kirjoittivat kirjeitä ja joulukortteja tuntemattomille sotilaille ja lähettivät paketteja, sekä hoitivat sankarivainajien hautoja ja kukituksia. Vanhimmat pikkulotat hoitivat monia aikuisten tehtäviä ja toimivat muun muassa keittiöapulaisina, lähetteinä ja puhelinkeskusten hoitajina. Lottatyttöjen työn merkitys kotirintamalla nousikin erittäin suureksi sota-aikana, kun suurin osa aikuisista tarvittiin maanpuolustustehtäviin. Tyttöosastojen määrä kasvoi tasaisesti vuosien saatossa niin, että vuonna 1943 tyttöosastoja oli 1941, joissa jäseniä yhteensä yli 48 000. (lottasvard.fi)
Tyyne Okkonen toimi muonituslottana. Muonitusjaoston työ oli alusta alkaen lottatyön keskeisimpiä toimialoja. Muonitusjaosto oli myös jäsenmäärältään Lottajärjestön jaostoista suurin. Sodan aikana muonituslottien tehtäviin kuului: ylempien esikuntien,- huoltolaitosten,- varikkojen,- kenttäsairaaloiden,- sairasjunien- ja sotatoimialueelle sijoitettujen sotasairaaloiden muonitus sekä linnoitusjoukkojen ruokahuollon järjestäminen ja kanttiinien pitäminen. Puolustusministeriö pyysi Lottajärjestöä mm. apuun leivän leivonnan turvaamiseksi. Lotat leipoivat leipää ylimääräisten kertausharjoitusten ja talvisodan ajan. Esimerkiksi koko talven 1939 lottapiirit leipoivat leipää yhteensä 81.000 kiloa, alussa jopa 103.000 kiloa päivässä. Tämä valtava leivontaurakka suoritettiin palkattomana lottatyönä. (lottasvard.fi).