Nurmeksen äidit saivat koulutetun kätilön avukseen vuodesta 1875 alkaen
Vuonna 1815 otettiin Nurmeksessa edistysaskel, kun väestön rokottaminen aloitettiin. Pitäjän lukkari Pekka Mustonen kävi rokottajan kurssin ja alkoi työhönsä. Uutena asiana rokotukset kohtasivat aluksi vastustusta kansan parissa, mutta pian epäluulot voitettiin ja rokotettavien määrä kasvoi vuosi vuodelta.
1800-luvun alussa oli Turussa perustettu ensimmäinen kätilökoulu. Siitä lähtien koulutetun kätilön palkkaamista Nurmekseen ehdotettiin pitäjänkokouksessa vuosikymmen toisensa jälkeen, mutta päättäjät eli talojen isännät tyrmäsivät ajatuksen kerta kerralta perustellen asiaa köyhyydellä ja pitkillä välimatkoilla. Olisihan kätilölle pitänyt maksaa palkkaakin! Naisilla joutuivat tyytymään omien lähiverkostojen apuun asiassa edelleen, äänioikeuttahan naisilla ei ollut. Lapsi- ja äitiyskuolleisuus olikin tuolloin aivan toista luokkaa kuin nykyään.
Viimein vuonna 1875 Nurmekseen perustettiin kätilönvirka, johon ryhtyi joensuulainen Brigitta Kristina Juvonen. Hänen vuosipalkkansa oli 350 markkaa, minkä lisäksi mm. kauppiailta ja talollisilta määrättiin maksuksi 6 – 15 markkaa varallisuuden mukaan, mutta köyhät saivat avun ilmaiseksi. Toinen kätilö, ns. apukätilö, palkattiin Nurmekseen vuonna 1890 ja hänen tehtäväkseen annettiin pitäjäläisten rokottaminen tehtävän siirtyessä pois lukkareilta.
Lähdeteos; Veijo Saloheimo. Nurmeksen historia. 1952.